lauantai 26. lokakuuta 2013

Portti estää kaiken kivan


Pappa teki tytölle portin, ja asensimme sen eilen. Ihan hyvään aikaan, neiti nimittäin on alkanut ryömiä sujuvasti eteen- ja taaksepäin ja välillä sivullekin. Minne tahtoo siis. Olen jo löytänyt hänet syömästä miehen juhlakenkiä (vaatehuoneen ovi oli auki), tonkimasta pahvinkeräyslaatikkoa (neiti suuttui, kun otin litistetyn appelsiinimehutölkin kädestä) ja syöksymästä sängyltä alas ilman itsesuojeluvaistoa (siinä toki olen vieressä koko ajan).














Nyt meillä on siis alkanut se vaihe, että äiti ei pääse yksin edes vessaan. Tässä vaiheessa siis siitä syystä, että neitiä ei voi jättää yksin. Kuka äiti- tai isä-ihminen kertoisi, kuinka kauan tätä kestää? Kaksi, kolme, seitsemän vuotta?

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Talven varalle

Tuossa illalla aloitimme puiden pilkkomisen talvea varten. Tähän mennessä olemme polttaneet raksalta jääneitä lautoja ynnä muuta puutavaraa, mutta pian ne alkavat loppua. Seuraavaksi aletaan polttaa tontin raivauksessa pari vuotta sitten tullutta koivua ja haapaa, jotka ovat jo kuivuneet halkoina hetken aikaa.


      

Olen hyvilläni, kun pääsen sytyttämään aamutulen hellaan tuohen avulla. Tähän mennessä olen käyttänyt lähinnä puutikkuja ja kiehisiä, jotka on pitänyt vuolla erikseen.



Yksi asia tietysti on, miten hellatulien käy, kun tyttö nousee makuulta pystyyn ja kävelee... Jo nyt tuli kiinnostaa kovasti. No yritetään ainakin, eiköhän se opi ;)